Lyhyesti: Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen selviytyy elämän stressitekijöistä, toteuttaa kykyjään, oppii ja työskentelee hyvin sekä osallistuu yhteisönsä elämään.

Terveyden ja hyvinvoinnin maailmassa korostetaan yhä enemmän kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka huomioi niin fyysisen, henkisen kuin sosiaalisenkin puolen. Mielen hyvinvoinnin tärkeys on noussut viime aikoina esille yhtenä keskeisenä tekijänä koko kehon terveyden ylläpidossa. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme, miksi mielen terveys on olennainen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja miten voimme edistää sitä arjessamme.

Johdanto

Elämme aikakaudella, jossa hektisyys ja suorituspaineet voivat kuormittaa mieltä. Yhä useampi kärsii stressistä, ahdistuksesta tai masennuksesta, mikä vaikuttaa paitsi henkiseen myös fyysiseen terveyteen. Siinä missä hyvinvoiva mieli vahvistaa immuniteettia ja lisää elämänlaatua, uupunut mieli voi heikentää vastustuskykyä ja altistaa erilaisille sairauksille. Siksi on ensisijaisen tärkeää, että pidämme hyvää huolta paitsi kehostamme, myös mielestämme.

Teksti

Mielen hyvinvointi on monisyinen kokonaisuus, joka käsittää muun muassa positiiviset tuntemukset, elämänhallinnan tunteen, itsetunnon sekä kyvyn selvitä vastoinkäymisistä. Hyvä itsetunto ja resilienssi eli kyky palautua vastoinkäymisistä ovat mielen hyvinvoinnin peruspilareita. Mielen terveyttä rakennetaan joka päivä pienten tekojen, ajatusten ja valintojen kautta.

Merkittävä tekijä mielen hyvinvoinnin kannalta on riittävä lepo ja uni, joka antaa aivoille mahdollisuuden palautua päivän rasituksista ja käsitellä kokemuksia. Samoin säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja sosiaalisten suhteiden ylläpito ovat tärkeitä. Unohda ei sovi myöskään harrastukset ja mielekkäät aktiviteetit, jotka tarjoavat vastapainoa arjen velvollisuuksille ja antavat energiaa.

Nyky-yhteiskunnassa mielen terveyteen liittyvät tabut murtuvat vähitellen, ja yhä useampi on rohkaistunut puhumaan omista kokemuksistaan ja hakemaan apua tarvittaessa. Keskustelu terapeutin tai muun ammattilaisen kanssa voi auttaa jäsentämään ajatuksia ja tunnistamaan stressin lähteitä. Joillekin ihmisille rentoutusharjoitukset, meditaatio tai mindfulness voivat olla tehokkaita keinoja hallita stressiä ja parantaa mielen hyvinvointia.

On myös tärkeää muistaa, että mielen hyvinvoinnin edistäminen ei ole pelkästään yksilön vastuulla. Yhteiskunnan tuki ja resurssit, kuten matalan kynnyksen palvelut ja ennaltaehkäisevät toimet, ovat avainasemassa mielen terveysongelmien ehkäisyssä ja hoidossa.

Yhteenveto

Mielen hyvinvointi on elintärkeä osa terveellistä elämää, ja sen vaaliminen vaatii tietoista panostamista. Tasapainoista mielenterveyttä edistävä elämäntyyli auttaa meitä kohtaamaan haasteet vahvempina ja nauttimaan elämästämme enemmän. Ottamalla aikaa itselle, huolehtimalla fyysisestä hyvinvoinnista ja pitämällä yllä ihmissuhteita voimme rakentaa kestävän perustan mielen terveydelle. On rohkaisevaa huomata, että yhteiskunnassa mielen hyvinvointiin suhtaudutaan entistä vakavammin, ja jokaisella on mahdollisuus saada tarvitsemaansa tukea.

Mikä mielenterveyteen vaikuttaa?

WHO:n mukaan mielenterveyteen vaikuttavat yksilölliset, sosiaaliset ja rakenteelliset tekijät, ja niiden yhteisvaikutus muovaa mielenterveyttä ajan mittaan. Siksi mielen hyvinvointi ei ole vain oma asenne tai tahdonvoima: myös työolot, ihmissuhteet, toimeentulo ja palveluiden saatavuus vaikuttavat. Edistävä ja ehkäisevä työ pyrkii vaikuttamaan kaikkiin näihin tasoihin.

Pieniä arjen tekoja

• Säännöllinen unirytmi: mene nukkumaan ja herää suunnilleen samaan aikaan.
• Liiku päivittäin – myös kävely lasketaan.
• Vietä aikaa luonnossa: vuonna 2019 julkaistun laajan tutkimuksen mukaan vähintään 120 minuuttia viikossa luonnossa oli yhteydessä parempaan koettuun terveyteen ja hyvinvointiin.
• Pidä yhteyttä ystäviin ja läheisiin, myös silloin kun on kiire.
• Varaa aikaa asioille, jotka tuovat iloa ja vastapainoa velvollisuuksille.

Milloin hakea apua?

Jos stressi, ahdistus tai alakulo alkaa haitata arkea, unta tai työkykyä, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. MIELI ry:n Kriisipuhelin antaa keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Hengenvaarallisessa tilanteessa soita hätänumeroon 112 tai hakeudu päivystykseen.

Lähteet

• WHO: Mental health – strengthening our response
• White ym. (2019), Scientific Reports: 120 minuuttia viikossa luonnossa ja koettu terveys
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos stressi tai mieliala alkaa haitata arkea, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Kriisipuhelin palvelee numerossa 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.